Lisää Maikkia ja muita kuulumisia

Koska olemme nyt niin tohkeissamme ja tulimme juuri puistosta (minä olen 2 päivän hoitolomalla töistä), päätimme lisätä hieman uusia kuvia meistä ja Maikista.

Ensikosketus pallotteluun

Paistattelua viltillä

Hurja petomme käsittelee mansikkaa

Hanna tuulettaa, Maikki seuraa tilannetta

Pötköttelyä

Olimme taas vakiopaikassamme Marina Greenissä eli rannan tuntumassa sijaitsevalla jättinurmikolla. Kun oli arkipäivän aamu ei väkeä ollut tungokseksi asti vaan saimme rauhassa viettää kesäpäivää kaikessa yksinäisyydessä.

Vapaa-aika ennen Maikkia kului tosiaan aika tiiviisti kotia varustellessa. Yllättävää kyllä emme ole edes saaneet juuri mitään aikaiseksi, mutta huonekaluliikkeitä on kierrelty sitäkin enemmän. Tehtävää hankaloittaa se, ettemme enää suostu alistumaan ruotsalaisten ylivaltaan ja kävelemään suoraan Ikeaan, vaan yritämme löytää jotain paikallisempaa. Ruisleipää ja Kallen mätitahnaa sen sijaan haemme Ikeasta mutta vain pakon edessä.

Kuten Hanna aiemmin mainitsi, juhimme toukokuun alussa kaikkien meksikolaisten siivellä Cinco de Mayoa, ja se onkin viimeinen kerta kun olemme viettäneet mitään suurempaa ihmisjuhlaa. Pienen suomalaisen tuttavapiirimme sisällä olemme viettäneet satunnaisia sushi-iltoja. Omituista on se, että oltuamme täällä vasta hetken joudumme jo sanomaan hyvästit osalle ihmisistä joihin olemme täällä tutustuneet. Osa lähtee jo kesä/heinäkuussa ja osa tietää kotimatkan olevan edessä vuoden lopulla. Kun tietää miten aika täällä ainakin meidän mielestämme kiirii, menee kesä takuuvarmasti kuin siivillä. Etenkin kun edessä on vierailuita joiden avulla tahdittaa kuukausien kulumista!

Kuten varmaan blogin seisahtaneisuudesta huomaatte, olemme pikkuhiljaa päässeet ihan normaalin arkielämän makuun. Viikot menevät töissä ja viikonloppuisinkin haluaa monesti rentoutua ihan vaan kotona oleskellen. Kaupungin ja lähialueiden ihmeellisyyksiä ei enää ole pakko päästä ihastelemaan joka käänteessä, vaan mieli on vihdoin tajunnut että olemme täällä tovin ja että monet tutustumisen arvoiset paikat kannattaa säästää siksi että on vieraita joiden kanssa ne jakaa.

Suomesta on todella mukava kuulla viime aikojen tapahtumia, ja jokainen kortti/sähköposti/tekstiviesti on tervetullut. U&P:n kannattaisi ehdottomasti alkaa pitää blogia pikkumiehen edesottamuksista. Siinäpä tulisi dokumentoitua itsellekin mukava päiväkirja johon voisi sitten tehdä humoristisia viittauksia kun valmistelee sankarille puhetta jonkun tulevan merkkipäivän yhteydessä. Miettikääpä sitä.

Nyt täytyy taas rientää, voikaa hyvin ja eläkää paksusti.